07.12.2012 Kanan kauloja

Hmm.... Mietin... Mitä herkkuja sitä antaisi tytöille. Siis sellaisia, että hampaat pääsisi töihin. Aadalla, kun on jo hiukan hammaskiveä. Katselin eläinkaupan tuotteita, testataan jotain uutta. Menin koira -osastolle. Hmmm.. Kissani ovat huonohampaisia, luuta ne ei söisi. Kanan kauloja, no nehän on pehmeitä, otan kokeeksi vain kaksi. Tohkeissani menin kohti kotia. Heti ovella olin innoissani. Samoin oli tytöt. Ne ryntäsivät ilolla minun luokseni, niin kuin aina, kun palaan kotiin, miuku ja puski minua. Otin laukusta kanan kauloja; "Katsokaa mitä toin teille." Annoin yhden Nupulle ja toisen Aadalle. Ai, ett miten hyvältä se tuoksui. Nuppu koitti syödä mutta ei pystynyt yhtään pureskelemaan. Aada pkoitti pureskella, mutta ei pystynyt, ahneena kissana se keksi ratkaisun syöd sen pureskelematta. Ja se kakoi ja yski. Minä säikähdin sydän juuriani myöten. Tuohan on vaarallista. Murustelin tytöille kanankaulan palaset, se siitä hampaita vahvistavasta herkusta.
Me ei katkota kanan kauloja
22.-27.12.2012 Kissan hoitaja
Olin itse reissussa. Ruotsi lapin maalla käymässä. Tytöillä oli kissan hoitaja. Hän kävi useita kertoja päivässä ruokki kahdesti päivssä kissat, kävi leikittmässä kissoja. Tosi ihana, että hän pystyi olemaan tyttöjen kanssa. Lapissa oli todella ihanaa. Mutta kyllä mulla oli kova ikävä tyttöjä. Kumpa olisin voinut ottaa ne mukaan. Mutta tietysti kaikien kannalta tämä oli parempi näin.
Kissan hoitaja teki kissoille joululahjaksi oikeasta turkiksen palasesta onkilelun. Aivan ihana tyttöjen lempparilelu.
Revontulia en nähnyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti