Tehtävä Rouva Ampiainen

Tehtävä  Rouva Ampiainen

Kun katsoin lasitetulle parvekkeellemme, näin maailman isoimman ampisen varmaan kokoa 5 cm. Miten ihmeessä se on päässyt sisälle parvekkeelle, kun ikkuna on ollut kiinni? No jostain pienestä rakosesta, jota minä en huomaa se on varmasti tullut. Olen monta kertaa pyydystänyt hitaampia ja huomattavasti säyseämpiä sukulaissieluja kimalaisia purkilla. Ja vapauttannut ne purkista heti takaisin luontoon, vahingoittumattomina ja elävinä. Minun ensisijainen tehtävä on suojella ja varjella luontoa ja koitan päästä näistä kavereista eroon sovussa, yhteistyössä, kenekään vahigoittumatta.
 No tämä Rouva Ampiainen (Väli kommentti: itseasiassa en ole perillä Ampiaisen sukupuolesta, mutta olen kuullut, että naaraat ovat suurempia kuin koiraat, kuhnurit kaikkein pienempiä ja sotilaat toiseksi pienempiä ja minusta kyseessä oleva Ampiainen oli iso, joskaan ei ehkä kuitenkaan 5 cm, kuten ensin liioittelin.) on hiukan sukkelampi, äkäisempää sorttia ja heti oli havaittavissa että se oli jo hermostunut, kun ei päässyt takaisin luontoon parvekelasin läpi.
 Ehdin ajatella, en saa sitä purkkiin, todennköisesti se hermostuu ja pistää, kuvittelee, että aion sille pahaa. Sikäli mikäli ampiaiset kuvittelee. Rouva Ampiainen varmaan löytää sen saman reijän mistä on tullutkin. Sitten tuli, mieleen kissathan voivat kiinnostua ampiaisesta leluna, kiva lelu, kun se pörrääkin kivasti. Kissat rupeavat käpittämään ampiaista, ampiainen hermostuu ja pistää kissaa. Voi, voi, ei minun pikku mini kissani varmasti selviäisi siitä pistoksesta. Tuli huoli. Rouva Ampiainen on saatava turvallisesti pois parvekkeelta.
 Samassa näin jo uteliaan ja vilkaan Aadan mouruamassa Ampiaisen perään ja käpittämässä Ampiaista. Menin heti parvekkeelle komensin Aadan pois parvekkeelta (kissani muuten oikeasti tottelevat, kuten koirat, jo sanan voimasta. Eikä minun tarvitse mennä niiden luo, jotta ne tulisi pahan teosta pois. Kissat poistuvat paikalta, jos niitä komennan. Eikä ne siitä loukkaannu, että olen niitä komentanut. Ne on ihania, kun ne on niin reippaita.)
 Avasin parvekkeen ikkunan rakoselleen ja ajattelin jospa Ampiainen löytäisi siitä tiensä pois. Avonaisen ikkunan kohdalla on arkku, jossa säilytän vieraiden petivaatteita. Arkupäällä on Nupun pinkki peitto, tyttöjen tähystyspaikka. Tietysti Nuppu ja Aada menivät tähystelemään ja tähystelivät tähystyspaikalla rinta rinnan ampiaista. Rouva Ampiainen olisi halunnut mennä raollaan olevan ikkunan luo, mutta ei uskaltanut, kun vastassa oli neljät uteliaat etutassut. "Ei tytöt nyt heti pois sieltä", huusi ja tytöt juoksivat viivana parvekkelta sisälle. Laitoin parvekkeen oven kiinni, että Ampiainen saa rauhassa löytää tiensä takaisin luontoon.
 Tein mitä tein, kohta katsoin, joko Rouva Ampiainen on lentänyt parvekkeelta ulos pihalle. Kämppäni on meinaan todella kuuma ja mielelläni pidän parveken ovea auki. Jes, Ampiainen oli poissa. Katsoin vielä olohuoneen ikkunan lävitse katseellaani koko parvekken läpi Ampiaista ei näy. Avasin varovasti parvekkeen oven, Ampiaista ei näy. Kävelin tutkivasti halki parvekkeen, etsien Rouva Ampiaista, ei näkynyt. Laitoin siis tyytyväisenä parvekelasin ikkunan kiinni. Tehtävä suoritettu, Roger roger.